Kansainvälinen media tarttui Turun puukotuksiin

Barcelonan terrori-iskun jälkimainingeissa kansainväliset tiedotusvälineet ovat uutisoineet näyttävästi Turun puukotuksista.

Brittiläinen BBC, yhdysvaltalainen CNN ja Japanin yleisradioyhtiö NHK ovat kaikki kertoneet tapahtumista. Ruotsissa puukotuksista ovat uutisoineet muun muassa SVT ja Expressen. Saksassa Frankfurter Allgemeine -sanomalehti on nostanut verkkosivuillaan välikohtauksen ylimmäksi uutisekseen. Tapauksesta kerrotaan myös intialaisella india.com -uutissivustolla. Myös kansainväliset uutistoimistot Reuters ja AP seuraavat tilanteen kehittymistä.

Pekka Haavisto: Metsät ovat muutakin kuin vain hiilinielu

Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto ei hyväksy metsähakkuiden lisäämistä, vaikka metsien kyky sitoa hiiltä kasvaisi pitkässä juoksussa.

Haaviston mielestä metsiä ei pidä tarkastella vain hiilinieluina, vaan huomioon on otettava myös luonnon monimuotoisuus, matkailu ja poronhoito sekä virkistyskäyttö, kuten marjastus ja sienestys.

– Ja sen takia vihreät kantavat huolta siitä, että alkuperäistä vanhaa metsää jää riittävästi ja että biodiversitettialueita jää myös talousmetsän sisään, Haavisto sanoo.

Suomen ilmastostrategia ei kelpaa vihreille

Suomen energia- ja ilmastostrategia perustuu bioenergiaan ja puun käytön lisäämiseen.

Eduskunnan talousvaliokunnan strategiasta laatimassa mietinnössä edellytetään, että puuta ei käytetä ensisijaisesti energiantuotantoon. Mietinnössä korostetaan myös tuuli-, aurinko- ja chp-tuotannon huomioimista sekä edellytetään valmistautumista liikenteen sähköistymiseen.

Vihreät jättivät kuitenkin mietintöön eriävän mielipiteen ainoana puolueena.

– Kaikkiaan vihreitä rassaa ilmastokysymys, joka on globaali kysymys ja jokaisen maan pitää tehdä oma osuutensa, Haavisto perustelee.

Ilmastopolitiikassa ei mennä maan etu edellä

EU:sta on noussut esiin varjo Suomen biohankkeiden ylle. Euroopan vihreiden kynästä lähtenyt parlamentin ympäristövaliokunnan lausunto on myrkkyä Suomen toiveille. Suomessa vihreiden meppien niskaan onkin satanut arvostelua.

Haaviston mielestä ympäristöpolitiikassa ei pidä ajatella oman maan etua.

– Ympäristökysymykset ovat tyypillisesti sellaisia, joissa pitää katsoa Euroopan laajuista ja globaalia perspektiiviä. Suomen vihreät ovat siellä yhdessä Saksan, Hollannin ja muiden maiden vihreiden kanssa. Siellä toimitaan enemmän poliittisissa ryhmissä kuin maablokeissa.

Biotalous vain uusi nimi sellunkeitolle?

Vihreät ovat moittineet Suomen biotaloushankkeita. Satu Hassi on luonnehtinut biopolttoaineita bulkkituotteeksi. Lapissa Kemiin suunnitellaan biodieselin valmistusta ja Kemijärvelle sellua tuottavaa biovoimalaa

– Meillähän kun puhutaan aika paljon biotaloudesta, niin joskus jää sellainen olo, että onko se vain uusi nimi sellunkeitolle, Haavisto sanoo.

Haavisto näkee Suomen metsäteollisuudessa kuitenkin myös hyviä puolia ja presidenttinä hän olisi valmis edistämään metsäteollisuuden vientiä.

– Meillähän on hyvin ympäristötietoinen metsäteollisuus, vaikka joskus näissä rajakysymyksissä otetaan yhteen, kuten mikä on se oikea hakkuiden määrä. Periaatteessa meillä käytetään energiaa hyvin tehokkaasti ja tänä päivänä osataan näitä luonnonarvoja kunnioittaa, Haavisto sanoo.

Hyväksi esimerkiksi biotaloudesta Haavisto nostaa esiin kangaskuitujen tekemisen.

“Emme pelkää” – Tuhannet barcelonalaiset toivat kukkia Ramblalle terrori-iskun jälkeen

BARCELONA – Ei tämä ole normaali päivä, vahvisti intialainen taksikuski Barcelonan keskustassa aamulla. Hän oli odottanut yli kaksi tuntia ensimmäisiä kyydittäviä turisteja.

Suurkaupungin käyntiinlähtö eilisen syvää julmuutta henkineen terroriteon jälkeen oli järkytyksestä hapuileva – mutta puoliltapäivin jo kymmenet tuhannet ihmiset vaelsivat kohti Katalonia-aukiota. Siellä vietetyn hiljaisen hetken tärkeimmäksi viestiksi nousi "emme pelkää".

Vaikka paikalla oli Espanjan kuningas, pääministeri ja Katalonian poliittista johtoa, muistohetken luonteen määrittivät kaupunkilaiset.

Spontaanisti väkijoukko lähti kulkemaan viereiselle kävelykatu Ramblalle. Ihmiset laskivat kukkia ja kynttilöitä useille paikoille Ramblan varrella, missä vajaa vuorokausi aiemmin valkoista pakettiautoa kuljettanut mies oli ajanut väkijoukkoon ja yrittänyt osua mahdollisimman moniin.

– Tulimme kaikki töihin, koska emme saa pelätä, sanoi katalonialainen nainen. Kyyneleet silmissä hän muisteli eilistä paniikkia ja kauhua, kun ihmiset syöksyivät Ramblan läheiseen pikaruokaravintolaan, jossa hän on töissä.

Yhdessä koko työporukan kanssa he osallistuivat hiljaiseen hetkeen.

– Olemme espanjalaisia, muslimeja, eteläamerikkalaisia. Haluamme vain elää rauhassa, he sanoivat.

Poliiseja ja ihmisiä
Konetuliasein varustetut poliisit vartioivat Rambla-kadun turvallisuutta.Quique Garcia / EPA

Turvatoimet tiukkoja

Rambla oli tiukassa poliisivartioinnissa. Autoliikennettä siellä ei vielä sallittu, mutta jalankulkijoille se oli auki. Yöllä kadulta oli pesty pois terrori-iskun verijäljet. Monet liikkeet ja ravintolat avasivat normaalisti.

Suojatiellä, josta yliajaja oli päässyt Ramblan vilkkaalle jalankulkualueelle, seisoi mellakkapoliisin auto. Sen vierellä tiukkailmeiset poliisit kantoivat sarjatuliaseita. Nyt siitä ei olisi ajanut Ramblalle edes polkupyörä.

Hiljaisen hetken jälkeen barcelonalaisten joukon vanavedessä Ramblalle löysivät taas myös turistit, varovaisina ja hämmentyneinä.

– Teko oli aivan hirveä, ihmettelivät kolme nuorta korealaista, jotka olivat nähneet eilisen kauhun vain tv-ruuduista.

Barcelonassa asuva eteläamerikkalainen nuori nainen mietti kovasti vastausta kysymykseen, palaako Rambla ennalleen.

– Kyllä se palaa, koska elämän on jatkuttava, hän sanoi sitten.

– Mutta varmaan se jonkin aikaa kestää. Nyt on päällimmäisenä vielä suru, nainen arveli totisena.

Janne “Rysky” Riiheläisen kolumni: Barcelonan jälkeen – älä anna terroristille, mitä hän haluaa

Terrorismi etsii jatkuvasti keinoja toteuttaa hirveyksiä, jotka synnyttävät maksimaalisen määrän pelkoa ja vihaa. Mitä arvaamattomammalta ja mahdollisemmalta väkivalta tuntuu, sen parempi terroristin kannalta. Viime aikoina tehdyt autoiskut ovat juuri tällaisia tekoja, joiden edessä on helppo tuntea voimattomuutta, pelkoa ja vihaa. Arkinen palvelijamme auto on otettu aseeksi meitä itseämme vastaan.

Kun annamme tunteille vallan määrätä toiminnastamme, ovat terroristit voittaneet. Kylmä suhteellisuudentaju ja pragmaattinen järkevyys vastatoimissa on myrkkyä murhaajille. Tärkeää on myös pitää ne vastatoimet piilossa ja luottaa turvallisuusviranomaisten tekevän lupaustensa mukaan tosissaan töitä asian kanssa.

Ääriajattelua edustavat terroristit haluavat riistää meiltä vapauden, moniarvoisuuden ja turvallisuuden. Joko he kokevat nämä arvot vastenmielisiksi tai sitten ne on katkeruutta aiheuttaen riistetty heiltä itseltään. Usein nämä kaksi asiaa yhdistyvät.

Tällä hetkellä ympäri maailmaa kukoistaa eri muodoissaan populismi, joka tarjoaa helppoja ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin ja uskoo mustavalkoisen maailman paremmuuteen. Tämä populismi julistaa itsekkyyttä, omien arvojen paremmuutta ja ylemmyyttä sekä uskoo voimaan, jopa väkivaltaan, ratkaisuna. Uskosta näihin asioihin nousee terrorismi oikealta ja vasemmalta, islamista ja kristinuskosta ja kaikista muistakin sille annetuista (teko)syistä.

Ennen poliittinen maailma hahmotettiin janaksi, jonka toisessa päässä oli oikeisto ja toisessa vasemmisto. Nykyään tämä jana on vääntynyt hevosenkengän muotoon, jossa ääret ovat paljon lähempänä toisiaan kuin maltilliset ja demokraattiset keskustavoimat. Esimerkiksi suurin osa suomalaisesta poliittisesta kentästä kuuluu näihin keskustavoimiin, vaikka ääripää varsinkin oikealla on viime vuosina kasvanut rajusti.

Ääriajattelu eri muodoissaan on paljolti samanlaista, tapahtui se sitten terroristijärjestö Isisin mustan lipun tai Kultaisen aamunkoiton punaisen lipun alla. Eikä voi kokonaan välttyä ajatukselta, että joidenkin ihmisten äärimmäisyyden muoto määräytyy heidän syntymäpaikkansa mukaan. Joillekin ihmisille on tärkeää olla totaalisen oikeassa vaikka väkisin.

Jos joku ilmoittaa tietävänsä keinon, jolla terrorismi saadaan nopeasti lopetettua, hän on joko itse terroristien kaltainen kiihkoilija tai valehtelee

Terrorismin syyt syntyvät pitkän ajan kuluessa. Niitä ei myöskään voida vähentää ja poistaa kuin ajan kanssa. Terroritekoja vastaan sen sijaan voidaan taistella monin keinoin tiedustelusta ja varotoimista alkaen. Jos joku ilmoittaa tietävänsä keinon, jolla terrorismi saadaan nopeasti lopetettua, hän on joko itse terroristien kaltainen kiihkoilija tai valehtelee omien pyrkimystensä tueksi.

Aidosti toimivat terrorismin torjuntakeinot ovat hitaita ja tylsiä. Lainsäädäntö, uskontojen välinen dialogi, kansainvälisen sopimusjärjestelmän ja instituutioiden vahvistaminen, mielenterveystyö, konfliktinratkaisu, kotouttaminen, kehitysyhteistyö, rasismin vastainen työ, uudenlaisten miesten mallien kehittäminen, radikalisoitumisen ehkäisy ja monet muut perin tylsiltä tuntuvat keinot ovat aidosti kestäviä tapoja vähentää poliittista ja muutakin väkivaltaa. Terrorismi on olemukseltaan globaali ongelma, ja me Euroopassa saamme silmillemme vain pieniä pirskeitä niistä hirmumyrskyistä, joista monet alueet muualla maailmassa kärsivät.

Terrorismi ei pysty kaatamaan yhteiskuntaamme eikä muuttamaan elämäntapaamme. Siihen pystymme vain me itse, ja siihen terroristit meitä teoillaan yllyttävät. Minä ainakaan en halua antaa heille sitä, mitä he haluavat. Käynnissä on meidän sukupolvemme kamppailu vapauden, rauhan, moniarvoisuuden ja avoimuuden puolesta.

Janne "Rysky" Riiheläinen

Kirjoittaja on joensuulainen bloggari, joka on aktiivinen turvallisuuspolitiikan keskustelija. Riiheläinen on vapaa toimija, joka ei ole sidottu mihinkään asemaan, organisaatioon tai ajatussuuntaan.

Lue myös:

Tuhoisimmat terrori-iskut Euroopassa ja muualla maailmalla

Sipilä ja Orpo sopivat veroriitansa – ensi vuonna sittenkin veronalennuksia?

Ensi vuonna työtuloista ei tarvitse maksaa enempää veroja kuin tänä vuonna. Ylen tietojen mukaan hallituspuolueet ovat löytäneet yhteisen linjan – pieni- ja keskituloisten työn verotusta alennetaan.

Keskustassa ja perussuomalaisista lohjenneessa Sinisessä tulevaisuudessa puhutaan veroalesta. Kokoomuksesta taas korostetaan, että kyse on veronkorotuksen torjumisesta.

Jos hallitus ei tekisi uusia päätöksiä, useimpien veroprosentti kiristyisi ensi vuonna, muun muassa työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen korotusten takia.

Kiky-tulkinnat ohitettiin vaihtamalla puheenaihetta

Viime viikkoina kokoomus ja keskusta ovat julkisuudessa esiintyneet erimielisinä: Kokoomuksen Petteri Orpo on puhunut veronalennusten tarpeesta. Pääministeri Sipilä taas on ollut huolissaan alijäämästä.

Nyt pieni- ja keskituloisten verojen alentamisesta on sovittu periaatetasolla. Koko hallitus ei ole vielä keskustellut asiasta. Ratkaisun tekee hallitus budjettiriihessä kahden viikon kuluttua.

Samalla hallitus on harjannut maton alle kiistansa kilpailukykysopimuksen (kiky) erilaisista tulkinnoista.

Puolueet olivat vielä viime viikolla eri linjoilla, pitääkö kilpailukykysopimuksen takia korotettavia eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja korvata työntekijöille alentamalla verotusta ensi vuonnakin.

Pääministeripuolueen mielestä tämän ja viime vuoden veronalennuksilla on jo hoidettu ensi vuoden maksukorotukset. Petteri Orpo taas halusi alentaa veroja muun muassa kiky-sopimuksen takia. Kolmas hallitusryhmä Sininen tulevaisuus asettui tukemaan Sipilän tulkintaa, mutta halusi kuitenkin veronalennuksia.

Kokoomuksesta kiistetään, että kiky-luvuista olisi ollut riitaa. Keskustassa taas väitetään, että kokoomus laski väärin.

Nyt tämä keskustelu on Ylen lähteiden mukaan ohitettu ja siirrytty puhumaan veronalennusten suuruusluokasta.

Ei oikea alennus, vaan korotuksen torjunta

Kuinka paljon veroja sitten alennettaisiin? Hallituksesta tarjoillaan lukuja 200–300 miljoonaa euroa. Tällaisella alennuksella suomalaisten veroprosentit pysyisivat hallituksen laskelmien mukaan suunnilleen nykytasolla.

Hallitusryhmistä mainitaan SAK:n laskelmat – kiky-sopimuksen allekirjoittanut keskusjärjestö katsoi, että 200 miljoonan ale voisi riittää. STTK taas toivoi suurempaa vastaantuloa hallitukselta.

Solidaarisuusverosta hallituspuolueet sen sijaan eivät ole saaneet tehtyä ratkaisuja. Jos uutta päätöstä ei tehdä, myös 72 000–90 000 euroa ansaitsevien verotus alenisi ensi vuonna.

Kokoomus lähtee edelleen siitä, että veroja pitää pudottaa kautta linjan, myös hyvätuloisilta. Muiden mielestä hyvätuloisten veroale olisi kuitenkin muille signaali, josta muissa tuloluokissa ei pidettäisi.

Työn veroale kiristäisi muita veroja

Työn verotuksen alentaminen ei kuitenkaan tarkoita, että valtion tulot alenisivat. Hallitus aikoo kaivaa saman rahan pois jostain muualta.

Keskusta on erityisen huolissaan siitä, että alijäämä kasvaisi. Siksi hyvinä aikoina velkaa on maksettava pois.

Nyt virkamiehet haravoivat tupakan, alkoholin, bensan ja sähkön verotusta – josko siellä olisi korotusvaraa.

Uutista täydennetty kello 16.28. Lisätty virkkeet: Koko hallitus ei ole vielä keskustellut asiasta. Ratkaisun tekee hallitus budjettiriihessä kahden viikon kuluttua.

Keitä Espanjan iskujen uhrit olivat?

Espanjan Kataloniassa torstaina tehdyissä terrori-iskuissa kuoli tai loukkaantui 34 eri maan kansalaisia, kertoo Katalonian pelastuspalvelu.

Toistaiseksi ei ole kerrottu, kuinka moni 14 kuolleesta ja 130 loukkaantuneesta oli ulkomaalaisia ja kuinka moni espanjalaisia. Vasta yhden espanjalaisen kuolema on vahvistettu.

Suurin osa uhreista kuoli ja haavoittui Barcelonassa, jossa pakettiauto ajoi jalkakäytävälle turistien suosimalla Las Ramblasin alueella.

Joukossa on ainakin joitakin lapsia. Espanjalaismedian mukaan nuorin uhri olisi 3-vuotias.

Pelastusviranomaisten mukaan 130 loukkaantuneesta 17:n tila on kriittinen. Lisäksi 30 on loukkaantunut vakavasti.

Kuolonuhreja Italiasta, Portugalista, Belgiasta

Italia on kertonut kahden kansalaisensa kuolleen, Belgia yhden ja Portugali yhden.

Ranskan ulkoministeri on kertonut, että ranskalaisia loukkaantui 26 ja heistä 11:n tila on vakava. Saksalaisia on loukkaantunut 13 ja osa taistelee elämästään, maan ulkoministeriö sanoo.

Pelastuspalvelun mukaan uhreja on myös Algeriasta, Argentiinasta, Australiasta, Itävallasta, Marokosta, Kanadasta, Kiinasta, Kolumbiasta, Romaniasta, Venezuelasta, Kuubasta, Ecuadorista, Egyptistä, Espanjasta, Yhdysvalloista, Filippiineiltä, Britanniasta, Kreikasta, Hollannista, Taiwanista, Hondurasista, Unkarista, Irlannista, Kuwaitista, Makedoniasta, Mauritaniasta, Pakistanista, Perusta, Dominikaanisesta tasavallasta ja Turkista.

Suomea pelastuspalvelun listalla ei ole, eikä myöskään Suomen ulkoministeriön tiedossa ole, että iskut olisivat vaatineet suomalaisuhreja.

Pikkupoika kateissa

Perheenjäsenet ovat ilmoittaneet kadonneeksi 7-vuotiaan australialaispojan, joka joutui Barcelonan terrori-iskupaikalla eroon äidistään.

Äiti loukkaantui iskussa vakavasti. Perheen mukaan hänen tilansa on kuitenkin vakaa, kertoo muun muassa brittilehti The Guardian.

Iskussa loukkaantui myös kolme muuta australialaista.

Lähteet: AFP, Reuters, Yle Uutiset

Sari Essayah sai yksimielisesti jatkokauden kristillisdemokraattien puheenjohtajana

Kansanedustaja Sari Essayah taputettiin perjantaina kristillisdemokraattien puoluekokouksessa yksimielisesti jatkamaan puheenjohtajana seuraavat kaksi vuotta. Essayahilla ei ollut vastaehdokkaita.

Essayah nousi kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi kaksi vuotta sitten elokuussa. Häntä ennen puoluetta johti Päivi Räsänen vuodesta 2004.

Essayah palasi eduskuntaan viime vaaleissa. Ensimmäisen kerran hän istui eduskunnassa vuodet 2003–2007, mutta putosi sen jälkeen eduskunnasta.

Europarlamentissa Essayah työskenteli vuodet 2009–2014.

Ennen politiikon uraansa Essayah tuli tunnetuksi kilpakävelijänä. Hän voitti MM-kisoissa kultaa vuonna 1993, ja vuoden 1994 EM-kisoissa hän voitti niin ikään kultaa.

Toistuvat terrori-iskut turruttavat mielen – Psykologian tutkija: “Tietotulvassa järkyttävät tapahtumat menettävät merkitystään”

Terrori-iskut eivät järkytä enää jokaista siinä määrin kuin aikaisemmin, koska ne ovat alkaneet turruttaa mieltä yleistymisensä takia.

Espanjassa 17. elokuuta tapahtuneiden Barcelonan terrori-iskun ja Cambrilsin iskun lisäksi pelkästään vuoden aikana autoilla tehtyjä terrori-iskuja on ollut Nizzassa, Berliinissä, Lontoossa, Tukholmassa sekä Pariisissa.

Tampereen yliopiston Mielenterveyden psykologian tutkija Kirsi Peltosen mukaan usein toistuvat terrori-iskut liikuttavat erityisesti silloin, kun isku muistuttaa ihmisestä tai tutusta paikasta.

– Toisille taas käy niin, että runsaassa tietotulvassa yksittäiset järkyttävät tapahtumat menettävät merkitystään. En silti sanoisi, että toistuvilla tapahtumilla on turruttavaa vaikutusta ainakaan kaikkiin.

Sillä on paljon merkitystä, koskettaako kaukanakin oleva tapahtuma jollain tavalla itseä Mielenterveyden psykologian yliopistotutkija Kirsi Peltonen

Peltonen uskoo, ettei ihminen totu kärsimykseen silloin, kun se tapahtuu lähellä. Esimerkiksi sota-alueilla on hyvin mahdollista, että uudet pommitukset laukaisevat ihmisissä aina uuden stressireaktion haitallisten seurausten kanssa.

– Sillä on paljon merkitystä, koskettaako kaukanakin oleva tapahtuma jollain tavalla itseä. Onko esimerkiksi matkustanut tai juuri matkustamassa sinne, asuuko alueella ystäviä, sukulaisia tai muita tuttuja.

Selviytyminen kriiseistä kasvattaa psyykkistä kestävyyttä

Järkyttävistä kokemuksista selvittyään ihminen voi saada niin sanotusti psyykkistä kestävyyttä, jolloin myöhemmin selviää tulevista kriiseistä paremmin.

– Selviytymisellä en tarkoita sitä, etteikö henkilö kokisi surua, ahdistusta jopa mielenterveyden järkkymistä jonkin aikaa, vaan sitä, että ajan myötä hän kykenee muuttuneessa tilanteessa toimimaan ja kokemaan elämänsä suurimmaksi osaksi mielekkääksi.

Kriisien toistumisessa on kaksi puolta. Toisaalta haavoittuvuus ja toisaalta psyykkisten käsittelytapojen vahvistuminen Mielenterveyden psykologian yliopistotutkija Kirsi Peltonen

Jotkut elävät surun kanssa vuosia ja vuosikymmeniä. Kokiessaan järkyttävän tapahtuman ihminen joutuu ikään kuin kehittämään itsessään sellaisia taitoja ja ominaisuuksia, joita hän ei olisi muuten joutunut koskaan kehittämään. Se ei kuitenkaan Peltosen mukaan tarkoita sitä, että kenellekään pitäisi toivoa järkyttäviä asioita, jotta vahvistuisi.

– Ainoastaan sitä, että niistäkin voi selvitä, joskus jopa entistä vahvempana. Kriisien toistumisessa on kaksi puolta. Toisaalta haavoittuvuus ja toisaalta psyykkisten käsittelytapojen vahvistuminen.

“Kuvien levittäminen voi loukata paikallaolijoita”

Espanjan Barcelonan terrori-iskussa viranomaiset vetosivat siihen, ettei uhrien kuvia julkaistaisi sosiaalisessa mediassa tai missään, eikä niitä olekaan näkynyt. Peltosen mukaan tämä kertoo siitä, että ihmisiä suojellaan järkyttävältä materiaalilta, jonka näkemisellä ei ole suurimmalle osalle ihmisistä hyötyä.

– Se, että peittää asialta silmänsä tai ei välitä muista ihmisistä, on täysin eri asia kuin se, että pakottaa itsensä katsomaan kuvia onnettomuuspaikalta tietokoneen ruudulta.

Tapahtumapaikan kuvien levittäminen voi loukata paikallaolijoita ja lisäksi sillä voi olla haitallisia vaikutuksia Mielenterveyden psykologian yliopistotutkija Kirsi Peltonen

Peltosen mukaan julkisuudessa ei pitäisi esittää ollenkaan raakaa kuvavirtaa.

– Tapahtumapaikan kuvien levittäminen voi loukata paikallaolijoita ja lisäksi sillä voi sijaistraumatisoitumisen kautta olla haitallisia vaikutuksia moneen.

Tutkija: Espanjan poliisi saanut pidettyä terrorismia kurissa, vaikka jihadisteja riittää varsinkin Kataloniassa

– Espanja ja erityisesti Katalonia on ollut eurooppalaisessa mittakaavassa merkittävä jihadistisen toiminnan keskus. Se osaltaan selittää, miksi tällainen isku tehtiin Barcelonassa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko.

Jihadismilla tarkoitetaan tässä yhteydessä ääri-islamilaista terrorismia.

Barcelona on Katalonian maakunnan pääkaupunki.

Katalonian jihadismia selittää muun muassa maahanmuutto Pohjois-Afrikasta. Kataloniassa ja Barcelonan seudulla on eniten islaminuskoista maahanmuuttajataustaista väestöä koko Espanjassa.

– Se on maaperää, missä jihadismi toimii. Se on ollut sitä myös Ranskassa ja monessa muussa maassa.

Pidätyksiä eniten Kataloniassa

Katalonian vilkas jihadismitoiminta näkyy Tammikon mukaan terrorismista epäiltyjen pidätysten määrässä.

– Viiden vuoden aikana on yksistään Kataloniassa tehty 30 poliisioperaatiota jihadistiterroristeja kohtaan, ja niiden yhteydessä on pidätetty 62 epäiltyä. Espanjassa tehdään vuosittain runsaat 60 jihadistiterrorismiin liittyvää pidätystä. Suurin osa näistä tehdään Kataloniassa.

Jihadismiin liittyviä pidätyksiä tehdään eniten Ranskassa, viime vuonna yli 400. Jaetulla toisella sijalla ovat Britannia, Belgia ja Espanja, joissa kaikissa tehdään vuosittain vajaat sata pidätystä.

Viime keväänä Kataloniassa pidätettiin myös henkilöitä, joilla epäiltiin olevan yhteyksiä Brysselissä ja Ranskassa tehtyihin terrori-iskuihin.

mies pidätetään
Isisiin pyrkinyt mies pidätetään Barcelonassa viime toukokuussa. Espanjan poliisi seuraa tarkasti ääri-islamilaisia ryhmiä.Toni Albir / EPA

Poliisi keskittyy jihadisteihin

Se, että Espanja oli saanut olla rauhassa terrori-iskuilta 13 vuotta, johtuu Tammikon mukaan maan turvallisuusviranomaisten tehokkuudesta. Terrorisminvastainen toiminta on ollut Espanjassa perinteisesti vahvaa aiemman baskiterrorismin takia.

Vuonna 2004 islamistiterroristit räjäyttivät pommeja Madridin lähijunissa. Tuolloin Espanja soti Yhdysvaltain rinnalla Irakissa.

– Madridin iskut tulivat vähän yllätyksenä, mutta sen jälkeen on ryhdytty toimiin jihadistista toimintaa vastaan. Samaan aikaan baskiterrorismi on loppunut. Turvallisuuskoneisto on voinut keskittyä jihadismin torjuntaan, ja se on siinä aika hyvin onnistunut.

Poliisi seuraa jihadisteja henkilötiedustelun avulla ja valvomalla maassa liikkujia. Ennakoivia pidätyksiä on tehty runsaasti, ja poliisi on pystynyt estämään muun muassa terrori-iskun Barcelonan metroon.

Iskujen sarja suunnitteilla

Myös Barcelonan iskujen yhteydessä poliisi sai torjuttua osan jihadistien suunnitelmista. Tammikon mukaan ilmeisesti suunnitteilla oli usean iskun sarja.

talo hajalla
Ilmeisesti pomminvalmisteluun liittynyt räjähdys surmasi yhden henkilön Alcanarissa ennen Barcelonan iskua.Jaume Sellart / EPA

– Ensin tapahtui räjähdys Alcanarissa. Se oli ilmeisesti vahinko pomminvalmistelun yhteydessä. Sitten yliajo Barcelonassa. Viime yönä oli ammuskelu Cambrilsissa, jossa oli jihadistiterroristeja pommivöiden kanssa, ja se onnistuttiin estämään.

Poliisi surmasi Cambrilsissa viisi terroristia.

– Jälki olisi siis voinut olla paljon pahempaakin, jos viranomaiset eivät olisi olleet hereillä, sanoo terrorismintutkija Teemu Tammikko.

Alcanar ja Cambrils ovat pikkukaupunkeja Barcelonan eteläpuolella.

Maureja käytetään propagandassa

Jihadismi Espanjassa on Tammikon mukaan melko samantyyppistä kuin esimerkiksi Ranskassa. Kummassakin maassa islamilainen maahanmuuttajaväestö on peräisin enimmäkseen Pohjois-Afrikasta.

Espanjalla on kuitenkin myös omanlaistaan historiallista merkitystä islaminuskoisille. Etelä-Espanja oli vuosisatoja islamilaisten maurien hallinnassa, ja Alhambran palatsi ja Cordoban moskeija ovat ihailtuja maurikulttuurin saavutuksia.

– Maurialueiden takaisinvaltaaminen on ollut yhtenä argumenttina Al Qaidan ja Isisin propagandassa, ei kylläkään keskeisessä roolissa, sanoo Tammikko.

Presidentti Niinistö matkustaa Yhdysvaltoihin myös syyskuussa

Presidentti Sauli Niinistö ja hänen puolisonsa Jenni Haukio matkustavat Minnesotaan Yhdysvaltoihin syyskuun loppupuolella. Matka on osa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlallisuuksia.

Niinistö ja Haukio osallistuvat Minnesotassa muun muassa amerikansuomalaisten FinnFest-juhlan päätapahtumaan ja pääkapellimestari Osmo Vänskän johtamaan Minnesotan orkesterin konserttiin. Lisäksi Niinistö vastaanottaa Minnesotan yliopiston oikeustieteen kunniatohtorin arvon.

Minnesota on yksi merkittävimmistä suomalaisten muuttoalueista Yhdysvalloissa.

Presidenttipari vierailee Yhdysvaltain-matkansa aikana myös New Yorkissa, jossa Niinistö osallistuu YK:n yleiskokouksen avajaisviikolle. Lisäksi Niinistö ja Haukio vierailevat Washingtonissa, jossa he osallistuvat Suomen suurlähetystön järjestämään Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlatilaisuuteen.

Niinistö vierailee Yhdysvalloissa myös tämän kuun lopussa. Hän tapaa presidentti Donald Trumpin Washingtonissa 29. elokuuta. Niinistön ja Trumpin tapaaminen on ensimmäinen laatuaan.

Powered by WordPress | Designed by: Premium Themes | Thanks to Free WordPress 4 Themes, Download Premium WordPress Themes and Themater